Mitä Mindfulness-Based Stress Reduction on?
Lyhyesti kiteytettynä se on rentoutus- ja stressinhallinta menetelmä hyväksyvän tietoisen läsnäolon avulla.
Sen lisäksi, että Mindfulness MBSR sisältää erilaisia harjoitteita, se pitää sisällään filosofian, joka itsessään pysäyttää pohtimaan omaa suhdettaan ja suhtautumistaan ympäröivään maailmaan. Se on elämäntapa, joka tuo levollisuutta kaikkeen tekemiseen ja vaikuttaa positiivisesti ihmissuhteisiin.
Mindfulness MBSR -ohjelma kehitettiin noin 40 vuotta sitten Massachusettsin Yliopiston lääketieteellisellä osastolla (UMass). Menetelmän kehittäjät, Jon Kabat Zinn ja Saki Santrorelli, korostivat jo heti alusta alkaen tieteellisen tutkimuksen merkitystä menetelmän vaikutusten ymmärtämisessä (Lähde: koulutusmateriaali, Center for Mindfulness Finland, Leena Pennanen).
Mindfulness MBSR -menetelmän vaikutuksia on tieteellisesti tutkittu ja säännöllinen harjoittelu on osoitettu toimivaksi. Mindfulness ei ole tila, johon pyritään tai päästään, vaan se on kyky hyväksyä tämä hetki juuri sellaisena kuin se on.
Oma kokemukseni Mindfulness MBSR -peruskoulutuksesta
Peruskoulutus, johon osallistuin maalis – elokuussa 2023, oli todella silmiä avaava. Koulutuksen alussa minulla oli lopulta varsin kapea-alainen käsitys siitä, mitä kaikkea ohjelma pitää sisällään. Koulutuksen edetessä koin valtavasti ahaa-elämyksiä ja innostusta. Harjoitteiden ottaminen osaksi arkea kuitenkin haastoi ja sen vuoksi oli tärkeää, että ympärillä oli oma porukka, jonka kanssa purimme onnistumiset ja haasteet.
Mindfulness MBSR pähkinänkuoressa
Beginner’s Mind – Aloittelijan Mieli
Nähdä, kokea ja kohdata asiat, sekä ihmiset niin kuin se olisi ensimmäinen kerta. Avoin ja utelias aloittelijan mieli. Antamatta vanhan kokemuskartan (menneisyys ja siellä koetut asiat) vaikuttaa ennakkoon ajatuksiin tai mielipiteisiin.
Päästää irti tietämisen tilasta ja olla erilaisissa tilanteissa vailla mahdollisia ennakkoasenteita. Pienet lapset toimivat hyvin pitkälle näin.
Non-Judging – Arvostelusta luopuminen, arvostelemattomuus
On tärkeä olla tietoinen omista ajatuksista ja siitä, kuinka tuomitsevia ne usein ovat. Se sokeuttaa ja dominoi.
Acceptance – Hyväksyminen
Asiat ovat niin kuin ovat ja sen hyväksyminen. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö olosuhteita tai asioita voisi yrittää muuttaa tai korjata, mutta se ei tapahdu pakottamalla.
Letting Go – Irtipäästäminen
Liittyy yllä olevaan. Jos jää jumiin tai kamppailee mahdotonta vastaan, elämä muuttuu kärsimykseksi. Kun hyväksyy asiat sellaisenaan (silloin kun niihin ei voi vaikuttaa), vapautuu kärsimyksestä.
Trust – Luottamus
Luottamus on sitä, että tuntee olevansa varma ja vakuuttunut siitä, että asiat tapahtuvat oikeassa järjestyksessä ja oikealle tavalla. Mitä enemmän luottaa itseensä, sen paremmin voi luottaa myös toisiin, sekä sopeutuu paremmin ympäröivään maailmaan. Kaikkea ei voi kuitenkaan kontrolloida.
Patience – Kärsivällisyys
Kärsivällisyys on sen muistamista, että asiat avautuvat omaan aikaansa. Oikeaa ajankohtaa ei voi kiirehtiä. Jos hätäilee ja toimii kiireestä käsin, elää sellaista elämää, jossa ei ole mahdollisuuksia olla läsnä tässä hetkessä.
Non-Striving – Yrittämisestä luopuminen
Teemme miltei kaiken jonkin syyn vuoksi, saadaksemme jotakin tai saavuttaaksemme jotakin. Meditaatiossa ja läsnä olemisessa tässä hetkessä liiasta yrittämisestä voi muodostua este. Annetaan asioiden olla niin kuin ne ovat juuri nyt.
Gratitude – Kiitollisuus
Kiitollisuuden aiheita on jokaisen elämässä. Kun sille antaa huomionsa, syitä kiitollisuudelle syntyy aina lisää.
Generosity – Anteliaisuus
Välittäminen, huomioiminen ja yhteyden luominen toisiin ihmisiin.
Tämän kaiken voit kuunnella myös YouTubesta Jon Kabat Zinnin sanoittamana (9 attitudes of mindfulness).
Mitä ajatuksia tämä sinussa herätti?
Tavallaan hyvin selkeää ja ajatuksen tasolla moni meistä voi yhtyä yllä oleviin. Arjen hektisyys, monen kirjavat vuorovaikutustilanteet ja muut haasteet saattavat aiheuttaa sen, että sinänsä kauniit ajatukset aiheuttavat lopulta enemmän vastustusta tai ärtymystä. Se on normaalia ja ihan ok. Missä kohtaa on mahdollista lähteä tekemään muutoksia, kun aikaa ei vain yksinkertaisesti ole?
Itselläni on omakohtainen kokemus loppuunpalamisesta. Yksi syy siihen oli se, kun oli tarve kontrolloida ja pitää kaikki maailman langat käsissä. Vähempikin olisi riittänyt ja lopulta siinä sivussa tuotin kärsimystä läheisille. Tällä elämänkokemuksella voisin kuitenkin todeta, että kannattaa löytää edes hivenen aikaa omalle rauhoittumiselle. Se heijastuu samalla positiivisesti ympäristöönkin. Mitä jättää pois, jotta tulee tilaa omaa terveyttä tukeville valinnoille? Ei sen lopulta tarvitse alkuun olla mitään kovin aikaa vievää tai suurta.
Uupumus voi yllättää kenen tahansa ja varsinkin se ensimmäinen kerta tulee ikään kuin puskista. Toisella kertaa kynnys on jo matalampi, kun stressinsietokyky on valmiiksi alentunut. Jos katsoo uupumusta positiiviselta kantilta, se voi olla myös uusi mahdollisuus, kunhan hyväksyy tilanteen ja lähtee tekemään omaa hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Usein juuri elämän heittämät pahimmat kriisit kääntyvät lopulta voitoksi. Ne pistävät muun muassa pohtimaan omia arvojaan ja miettimään, mikä elämässä on lopulta merkityksellistä.
Seuraavassa kirjoituksessa kerron hiljaisuuden retriitistä, joka sisältyi koulutukseen. Vaikka olenkin viime vuosina ollut useilla, hyvinkin erilaisilla retriiteillä, niin tämä on toinen niistä kahdesta, joka varmasti sai aikaan pysyviä muutoksia omassa ajattelussa.
Seuraavaan kertaan ❤️